Kolin kutsu

Tietyssä mielessä ympyrä sulkeutui, kun palasimme heti häiden jälkeen muistelemaan kevättalven kosintahetkiä samoihin pohjois-Karjalan kalliomaisemiin Kolille. 

 

Maisema oli muuttunut paljon sitten maaliskuusta, mutta kuitenkaan ei ollenkaan. Aiemmin paksun lumipeitteen vuoraamat kalliot olivat nyt paljaana, taannoin tykkylumen taivuttamat puunlatvukset olivat vapautuneet kuorman alta kurottamaan kohti taivasta. Sama Pielisen selkä edessä kuitenkin siinsi kuin silloinkin. Monesta maalauksesta tutut kansallismaisemat.

 

(Aiempi kirjoitus Kolin reissulta täällä).

 

 

Heti samana päivänä kun saavuimme, saimme ihailla mitä upeinta auringonlaskua. Taivas hehkui keltaisen ja punaisen eri sävyissä selkeältä taivaalta.

 

 

 

 

Alakuvan nimenomainen kallionkumpare heti Ukko-Kolilla oli se nimenomainen kohta, jossa mies "kompastui" ja kosi  😄

 

 

Hotellissa meitä odotteli uusin huone, joka oli aivan vasta valmistunut takkakabinetista majoitushuoneeksi. Näin valokuvaajana olin erityisen otettu kun pääsin historiankirjoihin jääneen valokuvaajan I.K. Inhan mukaan nimettyyn huoneeseen, jossa oli takka ja keskellä huonetta valtava sänky koristeellisen puuseinämän edessä.

 

 

Inha kiersi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ahkerasti ympäri Suomea polkupyörällä valokuvaamassa maisemia ja onkin ehdottomia alan varhaisia suunnannäyttäjiä. Allaoleva kuva on Inhan Kolilta vuonna 1895 ikuistama (kuva:  http://ik-inha.org/fi/).

 

 

Hotellin henkilökuntakin oli jättänyt terveisiä huoneeseen kortin, kuohuviinin ja suklaan muodossa, mikä oli mukava yllätys!

Minulle ei niin sillä kuoharilla väliä, mutta suklaan kanssa ei voi koskaan mennä metsään 😍

 

 

Neljän Kolilla viettämämme päivän aikana otimme kerrankin oikeasti loman kannalta ja emme tehneet oikeastaan yhtään mitään. Olimme hotellihuoneessa, kävimme välillä kiertelemässä ulkoilureittejä ja kylpylän puolella saumomassa ja kellumassa paljussa. Välillä ruokaa ja unta ja sama uudelleen. Tuli kyllä oikeasti tarpeeseen meille molemmille kaiken juhlajärjestelyhärdellin jälkeen oikeasti vain olla ja ihmetellä elämää luonnon keskellä.

 

 

Ja näissä maisemissa todellakin sielu ja mieli lepää!

 

Monena päivänä vallitsi varsin sankka sumu, joskus niin tiheä että edessä näkyi pelkkää tyhjää. Sumu kuitenkin siitä aina ennen pitkää hälveni ja paljasti upeat maisemat.

 

 

Tämä oli meidän ensimmäinen häämatka ja toinen suuntautunee jossain vaiheessa jonnekin ulkomaille. Minulle nähtävää riittäisi kotimaassakin, mutta onhan se kiva toki käydä joskus kauempanakin katselemassa maailman menoa. Koli tarjosi tähän tarpeeseen aivan sitä mitä tarvittiinkin eli hengähdystaukoa upeissa puitteissa ja yhteistä aikaa. Jokaisen kannattaa edes kerran käydä kokemassa paikka itse - ja suurella todennäköisyydellä siitä tulee tapa, kuten näyttää tulevan meillekin!

 

Valkoista lumipeitettä syksyn pimeyttä taittamaan odotellen,

 

Anu

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Tervetuloa lukemaan blogia!

Kuvat ovat ottamiani ellei toisin mainita - ethän kopioi niitä luvatta.

Kiitos!

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Anu Kovalainen Photography & Art

Y 2207727-9

Pappilanniementie 141

87850 Paltaniemi

KAJAANI | FINLAND

© Anu Kovalainen

Kuvien luvaton käyttö kielletty.